Yksin selviytymiskilpailussa ryhmän ihmisiä täytyy viettää päiviä metsässä, täysin yksin ja luonnon armoilla. Kilpailijoilla on mahdollisuus "tap out", jos he eivät pysty jatkamaan, jolloin voittajan määrää, kuka on vielä elossa. Se saattaa kuulostaa helpolta, mutta se ei kuitenkaan ole sitä!
Kilpaajien ei tarvitse vain rakentaa omia suojiaan ja metsästää ruokaa, vaan heidän on myös taisteltava äärimmäisissä sääolosuhteissa ja käytettävissään on rajoitetusti resursseja. Katsojat joutuvat siis pohtimaan, kannattaako kilpailuun panostaa niin paljon aikaa ja vaivaa sen vaarallisuuden vuoksi. Joten, saavatko kilpailijat todella palkkaa?
Millaista on kilpailla yksin?
Monet ulkoilijoita, tiedemiehiä, metsästäjiä ja luontoon suuntautuneita ammattilaisia ovat kilpailleet näyttelyssä, mutta useat merkittävät kilpailijat ovat tulleet epätodennäköisiltä aloilta, joten kenellä tahansa voi olla mahdollisuus osallistua näyttelyyn.
Alonen tuottajat valitsevat kaksikymmentä tulevaa osallistujaa boot-leirille tarkasteltuaan ennen kutakin kautta lähetettyjen hakemusten suuren määrän. Ehdokkaille ei ole "liiveä esikatselua", eikä harjoitusleiriä kuvata samassa paikassa kuin ensi kaudella.
Sen sijaan palkatut selviytymisasiantuntijat tekevät 20 ehdokasta läpi haasteita ja testejä, jotka arvioivat kunkin kilpailijan fyysisiä ja henkisiä vahvuuksia ja rajoituksia etäisessä, "villissä" ympäristössä. Loput kymmenen kilpailijaa etenevät näyttelyyn arviointien jälkeen, ja puolet mahdollisista kilpailijoista putoaa.
Kuten muissakin tosi-ohjelmissa, katsojat ihmettelevät, kuinka todellista Alone todella on – kyseenalaistaen, kuinka eristyksissä kilpailijat todella ovat, ja onko esitys lavastettu, toisin kuin kilpailijoiden jättäminen omiin käsiin. Lyhyt vastaus on kyllä; Yksin kilpaileville kilpailijoille ei tarjota todellista apua.
Jokainen kilpailija on vastuussa ruoan keräämisestä, tulen synnyttämisestä ja suojien rakentamisesta. Heille annetaan satelliittipuhelimet, jotta he pysyisivät kilpailun edellä ja hätätilanteissa. Siitä huolimatta History Channel markkinoi ohjelmaa paljon eristyneempänä kuin se todellisuudessa on.
Kilpailijoiden turvallisuuden ja nopean hätäpoiston varmistamiseksi kilpailijat pudotetaan tavallisesti tunnin säteellä jostain sivilisaatiosta. Heillä ei kuitenkaan ole pääsyä tähän sivilisaatioon, joten he ovat suunnilleen niin yksinäisiä kuin voivat olla. Itse asiassa heitä ei ympäröi kameraryhmää heidän ollessaan erämaassa.
Sillä välin osallistujat eivät saa tuoda mukanaan esineitä, kuten tulitikkuja, aurinkovoidetta, karttoja tai syöttiä. Kuten aiemmin mainittiin, jokaiselle kilpailijalle annetaan satelliittipuhelin siltä var alta, että he päättävät poistua esityksestä. Heille annetaan myös GPS-seurantalaite, siteet, otsalamppu ja useita muita esineitä kuvaamisen helpottamiseksi ja turvallisuussyistä.
Taattujen tuotteiden lisäksi kilpailijat voivat valita kymmenen esinettä tuodakseen mukanaan enn alta hyväksytystä listasta. Joitakin kilpailijoiden tuomia tavaroita ovat ruukut, pyydystyslanka, makuupussi sekä jousi ja nuolet.
Kuvittele, kuinka yksinäiseksi ja kurjaksi osallistuja tuntisi olonsa itse tehdyssä suojakodissa, syömällä luonnonkasveja ja ollessaan yksin erämaassa. Se ei ole helppo suoritus. Joten kuinka paljon kilpailijoille maksetaan todellisuusohjelmassa kilpailemisesta?
Saavatko yksin kilpailijat todella palkkaa?
Intensiivisen selviytymisshown kilpailijoiden tehtävänä on laittaa selviytymistaitojaan koetukselle. Yksin erämaassa ilman ylellisyyttä voi odottaa, että he puskisivat huomattavan summan rahaa osallistuessaan kilpailuun.
Todellisuus kuitenkin on, että kilpailijoille ei makseta jaksokohtaista palkkaa, ja ainoa summa, jonka voi saada, on 500 000 dollaria, joka maksetaan viimeiselle miehelle. Säännöt olivat yksinkertaiset, selviä 100 päivää ja voita miljoona dollaria. Itse asiassa kauden 7 voittaja Roland Welker voitti palkintorahat selvittyään luonnossa 100 päivää!
Joten, entä muut, jotka eivät voittaneet? Saavatko he todella palkkaa? Joidenkin lähteiden mukaan osallistujille ei makseta penniäkään kaikista ohjelman vaikeuksistaan. Muutamalla esitykseen osallistuneella kilpailijalla on kuitenkin erilainen tarina kerrottavanaan. Kolmannen kauden kilpailija Dave Nessia, joka kesti 73 päivää ennen kuin hän poistui esityksestä lääketieteellisistä syistä, vihjasi Facebook-viestissään, että hän sai korvauksen näyttelyssäoloajastaan.
Sam Larson, ensimmäisen kauden kakkonen ja kauden 5 voittaja, paljasti myös verkkofoorumilla, että kilpailijoille maksetaan viikoittainen stipendi, kun he ovat showssa. Hänen kerrotaan kirjoittaneen: "Saamme korvauksen ajasta, jonka käytämme tuotantoon, sekä kaikista esitystä edeltävästä ja jälkeisestä työstä."
Peloonjäänyt lisäsi: "Palkka ei ole hämmästyttävä, mutta se on parempi kuin monet tosi-ohjelmat. Olen aina ollut tyytyväinen korvaukseeni." Hän ei kuitenkaan maininnut tarkkaa määrää. Samoin kuin Sam jakoi, fanit toivovat, että kilpailijat lähtevät esityksestä riittävästi rahaa, jotta heidän kamppailunsa ovat sen arvoisia.
