Emme vieläkään tiedä lopullista tarinaa Disneyn vuoden 1994 klassikon, Leijonakuningas, luomisesta. Monet ajattelevat, että monet yksityiskohdat on otettu esiin 60-luvun japanilaisesta animesarjasta nimeltä Kimba The White Lion. Kun Disneyltä kysyttiin tästä vasta vuonna 2019, hän vältti kysymyksen. Heille tällä elokuvalla on vain yksi lopullinen historia… Ja se on myös aika kiehtovaa…
Ennen Jon Favreaun live-action-sovituksen Disneyn Leijonakuningasta julkaisemista Forbes julkaisi kiehtovan suullisen historian tai kaikkien lapsuuden suosikkielokuvan luomisen ja tuotannon. Tietenkin monet Millenniaalit (samoin kuin heidän vanhempansa) hyräilevät edelleen "Be Prepared" tai luovat uudelleen kuuluisia kohtauksia elokuvasta.
Näin kaikkien näiden nostalgisten yksityiskohtien juuret syntyivät…
Se kutsuttiin ensin "viidakon kuninkaaksi" ja se tuli Jeffrey Katzenbergin mieleen
Forbesille antamansa haastattelun mukaan käsikirjoittaja Linda Woolverton väitti, että Disneyn animaatioosaston entinen johtaja (ja DreamWorksin tuleva perustaja) on mies, joka on vastuussa Leijonakuninkaasta… Ainakin sen ensimmäisestä suunnittelusta.
"Olin elokuvassa nimeltä Homeward Bound, ja sitten Jeffrey Katzenberg otti minut pois [teosta elokuvasta], josta olin järkyttynyt, ja laittoi minut tähän "Viidakon kuningas" -nimiseen juttuun", Linda Woolverton kertoi. Forbes. "Jeffrey todella halusi tehdä täysi-ikäisyyden [tarinan] leijonanpennusta Afrikassa. Juuri tähän palasimme, ja siksi kysyin häneltä, mikä sai hänet ideaan, koska hän oli hyvin sitoutunut projektiin.. Hän kertoi todella mielenkiintoisen henkilökohtaisen tarinan petoksesta, jossa eräs hahmo oli hänen elämässään. Se sai minut liikkeelle tähän nimenomaiseen tarinaan, joka on Scar pettävä Simba; Simban luottamus Scariin, ja sinä tiedät kuinka tarina jatkuu."
Ennen Lindaa oli Jeffreyn ideoiden perusteella kirjoitettu käsikirjoitus, mutta kukaan studiossa ei pitänyt siitä. Joten Jeffrey tiesi, että hänen oli palkattava Linda ja muita kykyjä muuttaakseen asioita.
Ohjaaja Rob Minkoff (joka palkattiin Roger Allersin rinnalle herättämään elokuvan henkiin) sanoi, että alkuperäinen lähestymistapa elokuvaan oli hyvin naturalistinen. Mutta kun Rob palkattiin, hän varmisti, että hän teki halustaan tehdä elokuvasta paljon hengellisempi.
"Tunsin erittäin vahvasti, että se tarvitsi hengellisen ulottuvuuden tarinankerronnan myyttisten ominaisuuksien syventämiseksi", toinen ohjaaja Rob Minkoff kertoi Forbesille. "Roger [Allers] tunsi hyvin paljon samalla tavalla, joten teimme erittäin tehokasta yhteistyötä. Toimme kaikenlaisia referenssejä ja erilaisia filosofioita."
Matka Afrikkaan loi tärkeän siteen
Osan tästä visiosta piti heijastua tarinan visuaalisessa suunnittelussa, joten Christopher Sanders (tuotantosuunnittelija) palkattiin matkalle melko varhain.
"Projektia kehitettiin erittäin pitkään. Työskentelin Kauneuden ja Hirviön parissa, kun näin ensimmäisen kerran piirustuksia [Leijonakuninkaalle]", Christopher Sanders sanoi. "Silloin sen nimi oli King of the Jungle. Luulen, että kun todella kiinnosin [sen kanssa] ja aloitin, aloin siitä, että minua pyydettiin yhdeksi taiteellisista johtajista. En ollut koskaan aiemmin ohjannut taidetta ja… menin. Afrikkaan miehistön kanssa tuolloin. Se oli upein matka, joka minulla on koskaan ollut elämässäni."
Tämä Afrikka-matka ei vain antanut visionäärille mahdollisuuden saada inspiraatiota maisemaan ja tarinankerrontaan, vaan se loi myös siteen heidän välilleen.
"Se oli yksi niistä asioista, jolloin myöhemmin, kun työskentelimme elokuvan parissa, oli hetki, jolloin Roger katsoi ylös ja sanoi: "Meidän pitäisi tehdä tästä asiasta kuin…" ja sitten joku muu hän sanoisi: "Sinä päivänä joen rannalla" ja hän sanoi: "Kyllä!" Ymmärsitte juuri, mistä kaikki puhuivat", Christopher selitti.
Ilmeinen shakespealainen yhteys
Jokainen, joka on lukenut "Hamletin", voi nähdä yhtäläisyydet ikonisen William Shakespearen näytelmän ja Leijonakuninkaan välillä. Ja tämä tehtiin suurelta osin tarkoituksella.
"Silloin suuri asia oli sankarin matka, "Hero With a Thousand Faces", käsikirjoittaja Linda Woolverton sanoi. Linda kuitenkin piti vanhaa kirjaa ylivoimaisena ja sen sisältämän tarinan rakennetta sopimattomana siitä, mitä tuli Leijonakuningas. Sen sijaan hän sai enemmän vaikutusta William Shakespearelta.
Tuottaja Don Hahn, ohjaaja Roger Allers ja Rob Minkoff sekä Brenda Chapman, Kirk Wise ja Gary Trousdale auttoivat koko tarinaa uudelleen sopimaan Shakespearan uuteen vaikutteeseen.
Tämän rakennemuutoksen ansiosta esiteltiin merkittäviä lavasteita, kuten Stampede-kohtaus ja Simban maanpako, Mufasan haamu ja jopa Simban paluu Pride Rockiin.
Kaikki tämä esitettiin studion johtajille, mukaan lukien Michael Eisner, Roy Disney Jr. ja Jeffrey Katzenberg.
"Kun lopetimme pitch, Eisner kysyi, voisimmeko käyttää Shakespearea, erityisesti "Kuningas Learia", mallina materiaalin maadoittamiseen", Rob Minkoff sanoi. "Mutta Maureen Donnelly, Pienen merenneidon tuottaja, ehdotti, että "Hamlet" olisi sopivampi, ja se liittyi kaikkiin. Saatoit kuulla kootun tunnustuksen haukan, kun väkijoukko mutisi: "Setä murhaa kuninkaan… tietysti!" "Se on Hamlet leijonien kanssa!" Michael julisti ja se oli siinä."
